Ennaltaehkäisy – vieläkään ihmiset eivät täysin ymmärrä sen merkitystä tai koe sitä tarpeeksi tärkeänä. Siitä puhutaan paljon, lähes kaikki käsittävät sen merkityksen ja pitävät sitä tärkeänä, mutta silti jostain syystä ennaltaehkäisy ei näy konkreettisesti ihmisten omaa hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Ihmiset eivät tue tarpeeksi varhain hyvinvointiaan vanhenemista ajatellen.
Harva miettii, millaisia muutoksia ja päätöksiä omien toiveiden mukainen vanhuus vaatii – SAATI AJATTELEE, ETTÄ SILLOINKIN VOI ELÄÄ UNELMAANSA
Vanhuuteen ei juurikaan valmistauduta tai varauduta. Vanhuutta ei suunnitella, vaikka kannattaisi ja vaikka vaikuttamismahdollisuuksia on paljon. Jokainen tiedostaa vähintään jossain määrin, mitä vanhuus voi tuoda tullessaan, mutta harva istuu alas miettiäkseen oikeasti, mitä voisi tehdä varmistaakseen pidempään kotona asumisen ja aktiivisena ja elämäniloisena pysymisen. Vanhuus usein yllättää, vaikkei sen pitäisi olla yllätys. Sitten hoidetaan lähinnä oireita ja harmitellaan jo syntynyttä sairautta tai huonoa elämäntilannetta. Paljon olisi tehtävissä etukäteen, jos ennakoitaisiin.
”Ongelman” siirtäminen on osa ongelmaa
Ihmiset eivät tee päätöksiä oman hyvinvointinsa tukemiseksi kovin helposti ja usein ajatellaan, että sairastuminen tai toimintakyvyn menettäminen on sitten ”sen ajan murhe” ja ”tulee, jos on tullakseen”. Ajatellaan, että oman arjen, ajattelutavan ja asenteen muutos vaatii henkisesti liikaa ja siksi muutoksia ei tehdä. Ajatuksissa saattaa välähtää idea tai toive siivouspalvelusta, kannustavasta jumpparista tai elokuvaseurasta, mutta lopulta sekin jää ajatuksen tasolle. Toisaalta myös vanhenemiseen ja sairastumiseen liittyvä pelko voi olla este muutoksen tekemiselle, sillä pohtiessaan hyvinvoinnin tukemista, tulee samalla tietoiseksi riskeistä, joilta ennaltaehkäisevillä toimilla pyrkii suojautumaan. Harmillinen kierre.
Ennaltaehkäisy on trendikäs puheenaihe, joka ei konkreettisesti näy
Yhteiskunnan viesti ja tapa toimia saattaa olla myös osasyy sille, ettei ennaltaehkäisy juuri saa huomiota. Toki nykyisin ennaltaehkäisystä puhutaan, mutta edelleenkään laajempiin ennaltaehkäiseviin toimiin ei yhteiskunnallisesti ole ryhdytty ja investoitu. On enemmän puhetta, selvitystyötä ja suunnitelmia kuin konkreettisia päätöksiä, ratkaisuja ja toimeenpanoa. Kun puhutaan vanhenemiseen liittyvistä haasteista, ratkaisut ovat melko yksinkertaisia. Ei puhuta rakettitieteestä tai kalliista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen olisi täysin riippuvaista harvinaisesta asiantuntijuudesta. On kyse yksinkertaisista asioista, asenteiden muutoksesta ja yhteiskunnan tavasta puhua ja kannustaa yksilöä oman hyvinvointinsa tukemisessa.
Pienillä ja yksinkertaisilla muutoksilla maailmasta tulee – kliseistä kyllä – parempi paikka kaikille. Tällä hetkellä ennakoimattomuus aiheuttaa paitsi ikääntyneelle itselleen inhimillistä kärsimystä, elämänlaadun heikkenemistä ja henkilökohtaisen avuntarpeen lisääntymistä, myös yhteiskunnallisesti verovaroin kustannettavien kalliiden palvelujen ylikuormitusta ja kasvua. Sotepalvelujen laatu ja asiakaslähtöisyys ovat valitettavasti kärsineet sotealan henkilöstön pitkään jatkuneen heikon tilanteen seurauksena. Samalla, kun ongelmavyyhti kasvaa, ennaltaehkäisy loittonee yhä kauemmas ja alalla voidaan vain tehdä parhaansa, jotta selviydytään oireiden ja sairauksien hoitotyössä.
Millaisia muutoksia tulee TEHDÄ, jotta arki ja elämä on ELÄKEVUOSINA mielekästä ja omannäköistä?
Jos eläköityvältä kysytään, millaista arkea hän haluaa eläkkeellä viettää ja elää, todennäköisesti jokainen vastaa, että aktiivista, omannäköistä ja elämäniloista, omassa kodissa asuen. Samalla tavalla vastaavat varmasti myös (huonompikuntoiset ja iäkkäämmät) seniorit, olipa kysymyksen asettelu edellä mainittu tai konditionaalissa ”Millaista arkea haluaisit viettää ja elää, jos olisit täysin terve ja toimintakykyinen?”. Jokainen todennäköisesti haluaisi välttää elämänlaatua, itsenäisyyttä ja toimintakykyä rajoittavat tapahtumat. Suurin osa myös haluaa asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään.
Parhaimmillaan eläkeikä on monta vuosikymmentä kestävä ajanjakso, jonka aikana terveyden ja hyvinvoinnin ei lähtökohtaisesti ole tarkoitus mennä vauhdilla alaspäin. Muuttuisiko eläköityvän, + 6-kymppisen ajattelutapa ja motivaatiotaso tehdä omaa hyvinvointia tukevia valintoja, jos hän tietäisi elävänsä vielä 35 vuotta? Se on nimittäin pitkä aika nauttia vapaudesta ja elää ihanaa elämää!
Ota ohjat käsiisi ja päätä itse elämästäsi
Entä, jos suhtautuisimme omaan hyvinvointiimme arvostavammin ja vaalisimme sitä? Entä, jos tekisimme hyvinvointimme eteen kaiken mahdollisen, jotta pysyisimme mahdollisimman pitkään terveinä, toimintakykyisinä, elämäniloisina, aktiivisina? Silloin voisimme asua omassa rakkaassa kodissamme juuri niin kauan kuin meistä hyvältä tuntuu ja sitten joskus, jos ja kun päätämme muuttaa kodistamme, päätös syntyy oman pohdinnan tuloksena, ei tilanteen tai muiden sanelemana.
Omaa tilannetta ja vointia ei kannata vähätellä. Tukea, kannustajaa, apua ja seuraa saa pyytää – sitä pitää pyytää, sillä mikä lopulta olisi tärkeämpää kuin oma hyvinvointi ja terveys?
Tee sinäkin tänään jokin hyvinvointiasi tukeva teko tai päätös, joka on jäänyt aiemmin ajatuksen tasolle.
💚 Iida
Laajenna tietämystäsi muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja tule kuuntelemaan luentoa ravitsemuksen vaikutuksesta muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja taudin hidastamisessa ti 12.9.2023 klo 12-14 Seniorikahveille! Luennoitsijana toimii laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruuti. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Lue lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan 7.9. mennessä täällä. Nähdään Seniorikahveilla!
