fbpx

Riittääkö soitto 112-numeroon?

Kaikki tietävät 112-hätänumeron, mutta riittääkö soitto 112-numeroon aina? Tulisiko seniorin elämässä olla jokin toinenkin taho, joka luo turvallisuuden tunnetta? Tänään torstaina 11.2. vietetään kansainvälistä 112-päivää. Päivää on vietty Suomessa jo yli 20 vuotta, joka onkin muodostunut jo perinteeksi suomalaisille. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää ihmisten huomio ennaltaehkäisyyn tapaturmissa ja vahingoissa. Ennaltaehkäisy on myös se, jonka sanaan Ilostu Oy vaalii.

112 apuna hädän tullessa

Riittääkö se, että puhelimen päässä on tuo 112-numeroon vastaava henkilö, jolle seniori voi soittaa ja pyytää apua hädän tullessa? Tätä voi jokainen pohtia oman elämänsä kohdalla. Kerron tarinan eräästä senioriasiakkaastamme ajalta jolloin hän ei ollut vielä meidän asiakas. 112-numero oli erittäin tuttu tälle seniorille. Senioriasiakas asuu yksin pääkaupunkiseudulla. Hänen läheisensä eivät asu lähistöllä. Lähellä ei ollut ketään, joka kävisi hänen luonaan katsomassa miten hän pärjää. Seniori yritti pärjätä yksin kotonaan. Turvanaan hänellä oli puhelin, jolla hän soitti useasti 112-numeroon pyytääkseen apua. Avun pyynnöt olivat monenlaisia. Monesti hän soitti hätänumeroon, koska hänellä on hätä – miksikäs muuten hän soittaisi hätänumeroon kuin hädän vuoksi? Soittoja hätänumeroon kertyi helposti kaksi viikossa, välillä jopa useita kertoja päivässä. Se on paljon. Useiden soittojen päätteeksi ambulanssi saapui paikalle tarkistamaan seniorin tilanteen.

Ilostuttaja luo turvaa

Seniori soittaa hätänumeroon hädän vuoksi, mutta otetaan huomioon, että hätä voi olla erilainen esimerkiksi 30-vuotiaalle kuin 85-vuotiaalle muistisairaalle. 112-päivän teemana on tänä vuonna  ”turvallisuus on meidän kaikkien oikeus”. Niinhän se on, ehdottomasti! Asui seniori sitten yksin kotona tai palvelutalossa tulee hänellä olla turvallista. Mutta riittääkö soitto 112-numeroon? Palataan takaisin tarinan senioriin, joka on nykyään Ilostu-asiakas. Ilostuttaja alkoi käymään seniorin luona. Käynnit kestivät 2 tuntia ja niitä oli kerran viikossa. Asiakkaan kanssa tehtiin erinäisiä asioita, mitä asiakas kullakin kerralla halusi tehdä. Ilostuttaja ja senioriasiakas saattoivat vaihtaa lakanat yhdessä, ilostuttaja kävi välillä kaupassa ja teki ruokaa asiakkaalle, he myös ulkoilivat ja keskustelivat paljon. Senioriasiakkaan ja ilostuttajan välille syntyi pikkuhiljaa luottamussuhde. Ilostuttajan alkaessa käymään asiakkaalla, soitti senioriasiakas vielä suht tiuhaan 112-numeroon. Mutta jo muutamien kuukausien kuluessa soitot hätänumeroon harvenivat ja harvenit. Lopulta soittoja kertyi kuukaudessa vain noin kaksi. Se on iso muutos – kahdesta soitosta viikossa kahteen kertaan kuussa. Wau! Mikä merkitys voikaan olla seniorille, kun hänen luonaan käy tuttu ja turvallinen henkilö. Kaksi tuntia viikossa jo riitti tuomaan seniorille turvallisuuden tunnetta kotiin, ettei hän enää tuntenut sellaista hätää, että hänen olisi pitänyt soittaa hätänumeroon.

Turvallisuus on meidän kaikkien oikeus

Hätänumeroon soitot voivat mahdollisesti johtaa siihen, että seniorin luo  lähetetään ambulanssi tarkistamaan tilannetta. Yhteiskunnalle yksi ambulanssitilaus maksaa vähintään 106,27 euroa. Tulevaisuudessa ambulanssisoitot tulevat vielä todennäköisesti lisääntymään väestön ikääntymisen ja sairastuvuuden myötä. Jotta emme kuormittaisi ambulanssihenkilökuntaa, on hyvä ottaa huomioon ennaltaehkäisy jo varhaisessa vaiheessa ja ottaa seniorin tueksi kotiin tuotavia senioripalveluja, jotta seniori tuntisi olonsa mahdollisimman turvalliseksi omassa kodissaan. Turvallisuus on meidän kaikkien oikeus.

 

Turvallista kevättalvea!

Nilla

 

 

Jaa tämä kirjoitus:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp